Tuulisähkö kulkee kaapeliverkostoissa maan alla

Torkkolan tuulivoimapuiston turbiinit pyörivät vuoden päästä kesällä.  Samassa kun siivet kauhovat ilmaa 140 metrin korkeudessa, myös maan alla alkaa tapahtua. Puistoalueen mullassa risteilevät tuulivoimapuiston näkymättömät mutta elintärkeät sähkökaapelit. EPV:n sähkö- ja automaatiopäällikkö Jari Heinilän mukaan tämän kokoluokan puistossa kaikki on vähän suurempaa, myös sähköliikenteen ja -materiaalimenekin osalta:
– Alueella kulkee kaapeleita yli 20 kilometriä. Ne ovat 20-kilovolttisia ja 10 cm:n paksuisia. Ei siis mitään ihan perusjohtoja!

Tällä hetkellä noin 40 % puistoalueen kaapeloinnista on jo tehty. Kaapeleita on asennettu erityisesti teiden varsille – samaan aikaan kun teitä on rakennettu. Koska piuhat kulkevat tierakenteen reuna-alueilla, kaapelointi on sujunut helpommin. Vaikka työmaa ja kaapelointimäärä ovat valtavia, Heinilän mukaan suurempia ongelmia ei ole ilmaantunut.
– Haasteita tuo ainoastaan kivikkoinen maasto, siellä kaapelilinjassa ei juuri mutkia tehdä, hän kertoo.

Kesäkuussa alkavat tuulivoimaloiden massiiviset perustus- ja valutyöt. Yhden voimalan betoniperustuksen halkaisija on 22 metriä ja korkeus 3,5 metriä . Jotta valtava voimala seisoisi maassa tukevasti, perustuksien alle vaihdetaan massoja paikoittain jopa 5 metriä. Ennen valuvaihetta perustus putkitetaan, ja kaapelit ujutetaan putkiin betonin kuivuttua.

Seudun energiaosaaminen valjastettu

Suuressa tuulivoimapuistossa vaaditaan myös suurta energia-alan osaamista. Hanke työllistääkin monipuolisesti seudun omia energiateknologiayrityksiä: Ravera hoitaa kaapeloinnin ja sähköistyksen, ja Iecon tekee lisäasennukset. Kaapelit johtavat tuulivoiman sähkövirran sähköasemalle, jonka toimittaa VEO. Sähköasemalta sähkö siirtyy ABB:n muuntajien kautta lopulta pääverkkoon.

Puisto tuottaa energiaa verkkoon valtavia määriä, vuodessa jopa 10 000 omakotitalon tarpeiden verran. Kun turbiinit on kytketty sähkölinjaan, automaatiolaitteet hoitavat tuulivoimapuiston säädön.
– Puisto tuottaa energiaa verkkoon todella paljon. Jos määrää täytyy joskus rajoittaa, se voidaan taata automaatiolaitteilla, Heinilä kertoo.

Teksti ja kuvat: Anni Kiviniemi, Mantra Communications